Kunnallisten palvelujen tuottamiseen ja rahoittamiseen on nykyään olemassa monia eri vaihtoehtoja. Kun valitaan niistä sopivinta, on tärkeää miettiä myös sitä, kuinka kauan palvelulle on tarvetta, sanoo Kimmo Lehto, Kuntarahoitus Oyj:n rahoituksen neuvontapalvelujen johtaja.

Tulevaisuuden ennustaminen on tunnetusti vaikeaa, mutta kuntapäättäjien ja virkamiesten on kuitenkin yritettävä. Suunnitellessaan kuntien lakisääteisten palvelujen toteuttamista he tekevät päätöksiä, jotka vaikuttavat pitkälle kuntien tulevaisuuteen myös rahallisesti. Erityisesti pienille kunnille päätökset rakennuttaa uusi päiväkoti tai koulu ovat suuria investointeja, joiden myötä joudutaan usein ottamaan velkaa. ”Kuntien kannattaa todella pohtia, että jos nyt rakennetaan päiväkoti tietylle alueelle, riittääkö päiväkotiin lapsia vielä 20 vuoden päästäkin: mikä on alueen ikärakenne siinä vaiheessa? Onko kunnan järkevää omistaa päiväkotia, jos sen käyttötarpeesta pitkän ajan kuluttua ei olla varmoja?”, kysyy Lehto.

Lehdon mukaan kuntien pitäisi rakennus- ja palveluhankkeita valmistellessaan selvittää, mikä on hankkeen koko ja arvo, voisiko hankkeen toteuttaa yhdessä naapurikuntien kanssa, mikä on kunnan väkiluvun kehitys ja oma palveluntuotantokyky. Kunnan velkaantumisvauhti on myös keskeinen asia. Suomen kunnilla on velkaa yhteensä noin seitsemän miljardia euroa, ja velan määrä kasvaa vuosittain jopa 20 prosentilla. ”Kuntien olisi syytä tarkastella avoimesti sitä, milloin voidaan harkita muita rahoitustapoja kuin budjettirahoitusta”, Lehto neuvoo.

Budjettirahoitus ei ole aina edullisin

Joskus kunnalle on paikallaan tasata velanmaksun taakka pitkälle ajalle tai toimia tiloissa, joita se ei itse omista. Elinkaarimalleissa tämä on mahdollista, sillä sopimuskausi voi olla hyvin pitkä, esimerkiksi 20–25 vuotta. Investoinnin maksu jakautuu koko sopimuskaudelle. Elinkaarisopimuksessa, johon on liitetty myös rahoitus, voi olla kunnalle mahdollisuus mutta ei velvoitetta lunastaa kiinteistö itselleen sopimusajan päätyttyä. Ellei kunta silloin enää tarvitse kiinteistöä, se ei jää kunnan tasetta rasittamaan.

Kunnat saavat myös vastaisuudessa lainaa hankkeisiinsa pienemmillä koroilla kuin yksityiset yritykset. Tämä ei silti tarkoita, että kunnille tulisi aina edullisemmaksi budjettirahoitus ja lainanotto hankkeitaan varten, muistuttaa Lehto. Elinkaarimallilla tärkeiden hankkeiden toteutusta voidaan saada nopeutettua huomattavasti. Välttämättä ei tarvitse turvautua väliaikaisratkaisuihin odotellessa aikaa, jolloin budjetti antaa myöten sen verran, että hanke saadaan käynnistettyä.

Hankkeiden kasvu lisää sijoittajien ja rahoittajien kiinnostusta

Lehto uskoo, että kuntien palvelurakenteen uudistusten myötä kuntien hankkeiden koko tulee suurenemaan kuntien pyrkiessä tehostamaan toimintaansa. Kun hankkeet kasvavat, ne myös houkuttelevat enemmän ulkopuolisia rahoittajia ja sijoittajia. Kunnille avautuu näin enemmän eri rahoitusvaihtoehtoja. Rahoittajat kuten pankit pistävät hankkeisiin vierasta pääomaa, sijoittajat kuten eläkevakuutusyhtiöt sijoittavat omaa pääomaa. Elinkaarimallihankkeisiin sopivat sijoittajat, joille käy hyvin, että tuottoa kertyy hitaasti mutta varmasti. Tällaisia sijoittajia saattaisivat olla esimerkiksi eläkesijoittajilta varansa saavat rahastot, joiden kautta riski hajautuu eri kohteisiin. Elinkaarimallien sijoitukset voivat vallan hyvin tulla osaksi kunnalta, osaksi yksityisiltä osapuolilta.

Rahoittajista keskeisimpien eli pankkien joukossa on niitä, jotka keskittyvät nimenomaan projektirahoitukseen. Pankkien vakavaraisuussäännökset muuttuvat vuonna 2007, ja uudistus merkitsee projekteja rahoittaville pankeille ja kunnille uusia tilaisuuksia. ”Markkinoilla näkee jo, että uudistukseen varaudutaan”, Lehto sanoo. ”Elinkaarihankkeiden rahoituksen hinnan keskeisiksi tekijöiksi muodostuvat maksumekanismit, joilla kunta eli hankkeen tilaaja maksaa palvelumaksuja hankkeesta yksityiselle osapuolelle eli palveluntuottajalle.”

Lehdolle itselleen on kertynyt kokemusta kuntien rahoituksesta vuodesta 1994 lähtien muun muassa Kuntien eläkevakuutuksen palveluksessa. Kuntarahoitus Oyj:hin hän tuli vuonna 2004 käynnistämään kuntien rahoituksen neuvontapalveluja. Neuvontapalveluja on pyöritetty nyt vähän yli vuoden, ja kysyntää on ollut runsaasti. Palveluja aiotaankin laajentaa. ”Tämä kertoo siitä, että kunnat ovat monien uusien vaatimusten edessä ja tarvitsevat tukea ja asiantuntemusta rahoitukseen. Kunnat haluavat olla varmoja, että tekevät oikeita ratkaisuja”, toteaa Lehto.