Espoon Kuninkaantien lukio ja Kaivomestarin uimahalli toteutettiin elinkaarimallilla.  Lue lisää

Elinkaarimalli vauhdittaa Muurla-Lohja-moottoritien valmistumista

Moottoritie on pian kuuma koko matkan Helsingistä Turkuun, kun Suomen kansainvälisesti merkittävin tieosuus uudistetaan nykyaikaisten vaatimusten mukaiseksi. Tieosuus Muurla-Lohja rakennetaan moottoritieksi, joka avataan liikenteelle vuoden 2008 lopulla. Kyseessä on Suomen toinen elinkaarimallilla toteutettava tiehanke. Miten elinkaarimalli on kehittynyt sen jälkeen, kun moottoritietä Järvenpäästä Lahteen valmisteltiin vuonna 1995?

Lokakuussa 2005 Tiehallinto ja Tieyhtiö Ykköstie Oy allekirjoittivat sopimuksen Muurla-Lohja-moottoritien suunnittelusta, rakentamisesta, ylläpidosta ja rahoituksesta. Vajaan vuoden kestäneen tarjouskilpailun voittaneessa Tieyhtiö Ykköstiessä osakkaina ovat Skanska Infrastructure Development AB Ruotsista, Laing Roads Ltd Isosta-Britanniasta ja Lemminkäinen Oyj Suomesta.

Moottoritie toteutetaan julkisen ja yksityisen sektorin välisenä elinkaarimallihankkeena. Se tarkoittaa, että hanke on kilpailutettu kokonaisuutena toisin kuin perinteiset rakennushankkeet, joissa suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito on pilkottu erillisiksi urakoiksi. Tilaaja ja toteuttajaryhmä ovat sopineet palvelumaksusta, jolla katetaan hankkeen kustannukset ja jota maksetaan vähitellen 21 vuoden ajan. Hankkeen kokonaisarvo on noin 700 miljoonaa euroa. Kun sopimus aikanaan päättyy vuonna 2029, Tieyhtiö Ykköstie luovuttaa tien Tiehallinnolle sovitussa kunnossa.

"Uusi tieosuus on turvallisempi kuin entinen ja lyhentää ajoaikaa Turun ja Helsingin välillä. Turun, Salon ja Lohjan seudut hyötyvät parantuvista kulkuyhteyksistä. Elinkaarimallin takia tie pystytään saamaan käyttöön jopa kaksi vuotta nopeammin kuin jos se toteutettaisiin tavallisella hankintamenetelmällä ja budjettirahoituksella", kertoo Tiehallinnon projektijohtaja Matti Vehviläinen.

Budjeteista ei ole yleensä mahdollista varata kerralla riittävästi rahaa suuriin rakennushankkeisiin, vaan rahaa myönnetään pieninä erinä useana vuonna. Tästä seuraa, että monien tiehankkeiden valmistuminen kestää kauan. Elinkaarimallissa toteuttaja alkaa usein saada palvelumaksua vasta, kun tie tai muu rakennuskohde on saatu käyttöön, joten toteuttajalla on vahva syy rakentaa ripeästi.

Maksumekanismissa otetaan laatu kattavasti huomioon

Muurla-Lohja-tiehankkeen elinkaarisopimuksessa tieyhtiön saama palvelumaksu perustuu tien käytettävyydelle. Mitä käytettävyys sitten tarkoittaa? "Siinä otetaan huomioon muun muassa tien pinnan kunto, korjaustyöt, nopeusrajoitukset auraus ja liukkauden torjunta", selittää Tieyhtiö Ykköstien toimitusjohtaja Tom Schmidt. Hänen mielestään Muurla-Lohja-tiehankkeen maksumekanismi on hyvä, koska siinä erilaiset riskit hajautetaan tehokkaasti.

Niin ikään elinkaarimallilla toteutetun Järvenpää-Lahti-tieosuuden palvelumaksu puolestaan perustuu ainoastaan liikennemääriin. Tämän vuoksi palvelumaksun laskeminen on yksinkertaista. Vehviläinen ja Schmidt ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että Muurla-Lohja-tien maksumekanismi on kehittyneempi, sillä se pohjautuu suoraan tiepalvelun laatuun.

Tiehallinto teetti raportin Järvenpää-Lahti-moottoritiehankkeesta vuonna 2003. "Lopputulos oli se, että jokainen valtion sijoittama euro on saatu kolminkertaisena takaisin: onnettomuudet tiellä ovat vähentyneet ja matka-ajat lyhentyneet. Lisäksi liikenne on sujunut suurimmaksi osaksi häiriöttä, sillä korjaustyöt on tehty liikenteen ehdoilla tarvittaessa jopa yöaikaan", sanoo Schmidt.

Elinkaarimallit tuovat muutoksia eri osapuolten rooleihin

Tieyhtiö Ykköstie teettää Muurla-Lohja-tiehankkeen suunnittelu-, rakentamis- ja kunnossapitotyöt yhteenliittymällä, jonka muodostavat Skanska Tekra Oy ja Lemcon Oy. Skanska Oy:n toimitusjohtajan Juha Hetemäen mukaan Skanska on jo vuosia järjestelmällisesti edistänyt elinkaarimallien käyttöä omassa toiminnassaan. Maailmanlaajuisesti Skanskan elinkaarihankkeiden arvo liikkuu miljardeissa euroissa. Hankkeiden joukossa on teiden lisäksi muun muassa kouluja, sairaaloita ja voimalaitoksia.

Suunnittelijan roolin merkitys kasvaa elinkaarihankkeissa, toteaa Ramboll Finland Oy:n projektipäällikkö Seppo Massinen. Hän johtaa Elinkaarikonsultit-ryhmää, joka toimii Muurla-Lohja-hankkeessa teknisenä konsulttina. "Suunnitteluvaiheeseen kannattaa panostaa, koska siinä lyödään lukkoon monia ratkaisuja, jotka vaikuttavat tien ylläpitoon koko pitkän sopimuskauden ajan."

Lemcon Oy:n yksikönjohtaja Timo Kohtamäki pitää Muurla-Lohja-hanketta yhtenä Suomen mielenkiintoisimmista ja haastavimmista infrarakentamisen hankkeista. Hankkeen tarjouskilpailuun osallistui viisi toteuttajaryhmää, joissa kaikissa oli suuria ulkomaisia rakennusliikkeitä. Kuitenkin niissä kolmessa yritysryhmässä, jotka todella jättivät tarjouksen sisään, oli kaikissa yhtenä osapuolena suuria suomalaisia infrarakentajia. Kohtamäki uskoo suomalaisten pärjäävän kotikentällään ulkomaalaisille kilpailijoilleen. Hän ei pidä lainkaan mahdottomana ajatusta, että Suomen rakentajat voisivat elinkaarihankkeista saamallaan kokemuksella menestyä myös maamme rajojen ulkopuolella.

E18 Muurla-Lohjanharju-moottoritiehanke pähkinänkuoressa