|
|
|
Elinkaarihankkeiden vaihtoehtoisia toimintamalleja
Rahoitus
Elinkaarihankkeiden rahoitus voidaan järjestää monin eri tavoin tilaajan rahoituksen, oman pääoman ehtoisen rahoituksen ja lainarahoituksen yhdistelmänä.
Esimerkkejä:
- Tilaaja voi järjestää rahoituksen ja maksaa investointikustannukset perinteistä käytäntöä mukaillen rakentamisen edetessä. Erona perinteiseen hankintatapaan on kuitenkin nykyarvolaskelman mukaisten elinkaarikustannusten ottaminen huomioon jo tarjouskilpailu- ja sopimusvaiheessa.
- Investointivaiheen rahoitus voi tulla sekä tilaajalta että pääomasijoituksena palveluntuottajalta. Näin julkisen sektorin hankkeissa voidaan päästä pienempiin rahoituskustannuksiin, ja samalla palveluntuottajan riskiosuus toimii tehokkaana kannustimena projektin ja tilaajan hyödyksi.
- Palveluntuottaja voi järjestää investointiin tarvittavan rahoituksen kokonaan pääomasijoituksen ja lainan yhdistelmänä. Tilaaja maksaa investointia palveluntuottajalle osana käytönaikaista palvelumaksua. Maksun suuruus riippuu siitä, kuinka hyvin palvelun laatu vastaa sovittua tasoa.
Organisaatio
Tilaaja solmii yhden sopimuksen elinkaaripalvelun tuottamisesta, mutta palveluntuottajilla on valittavinaan palvelujen organisoinnille useita vaihtoehtoja.
Esimerkkejä:
- Suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon sisältävässä hankinnassa palveluntuottajan roolin voi ottaa yksi palveluyritys, joka tilaa osan palveluista muilta yrityksiltä. Keskeistä on saada osaajat yhteistyöhön ja etsimään parasta kokonaistaloudellista ratkaisua jo tarjouskilpailuvaiheessa.
- Mikäli rahoituksen järjestäminen jää palveluntuottajalle, perustetaan hanketta varten usein erillinen projektiyhtiö. Tyypillisesti varsinaiset palveluntuottajat sijoittavat pääomaa projektiyhtiöön. Ratkaisulla varmistetaan myös pitkäjänteisen kannustimen ohjausvaikutus elinkaarihankkeessa.
- Yhteisyritysten kautta projektiyhtiön omistajina voivat olla myös tilaaja itse tai muut osapuolet, kuten lainarahoittaja. Omistus voidaan järjestää myös kiinteistösijoittajalle, josta näin tulee osa palveluntuottajien yhteenliittymää yhdessä varsinaisten palveluntuottajayritysten kanssa.
Omistus
Rakennuksen omistus seuraa usein rahoitusta muun muassa vakuusjärjestelyjen vuoksi, ja se voi olla tilaajalla tai palveluntuottajien yhteenliittymällä.
Esimerkkejä:
- Rakennuksen omistus voi siirtyä tilaajalle heti sen valmistuttua luovutustarkastusten jälkeen. Palveluntuottaja ylläpitää kohdetta sovitun laatutason mukaisessa kunnossa koko sopimusjakson ajan. Tämän jälkeen palveluntuottaja vapautuu hankkeesta, ja jatko on tilaajan päätettävissä.
- Rakennus voi jäädä palveluntuottajan omistukseen sopimuskauden ajaksi, ja vasta sen lopulla aloitetaan luovutuksen valmistelu. Pääsääntöisesti rakennus siirtyy tilaajalle sovitulla, ehkä nimellisellä hinnalla palvelumaksun jo kuoletettua investoinnin. Lunastusvelvollisuutta ei silti ole.
- Rakennus voi jäädä palveluntuottajan omistukseen myös siten, että palveluntuottaja kantaa riskin myös rakennuksen jäännösarvosta ja sopimuskauden jälkeisestä käytöstä. Tilaajan palvelumaksu kattaa vuokran, ja tilaaja voi lunastaa rakennuksen ainoastaan markkinaehtoisesti.
|
|
